Suomen Käärmeet – Tunnistus, Lajit ja Turvallinen Luontoretkeily

suomen käärmeet

Finnland on tunnettu siitä, että sen alueella esiintyy vain vähän myrkyllisiä käärmeitä, mutta silti niiden tarkka tuntemus on tärkeää, erityisesti luonnossa liikkuville. Tässä artikkelissa esitellään Suomen käärmelajit, niiden tunnistaminen ja elintavat, sekä vinkkejä siihen, kuinka toimia käärmeen kohtaamisessa.

suomessa elävät käärmeet

Suomen luonnossa esiintyy pääasiassa kaksi käärmelajia: kyy ja rantakäärme. Kyy, eli vipera (Vipera berus), on ainoa Suomessa luonnostaan esiintyvä myrkyllinen käärme. Se on yleinen koko maan alueella, erityisesti kallioisilla ja kuivilla alueilla. Rantakäärme (Natrix natrix) puolestaan on yleinen rannikoilla ja vesistöjen läheisyydessä, ja se on täysin ei-myrkyllinen.

kyy – ainoa myrkyllinen käärme Suomessa

Kyy, eli vipera, on ainoa Suomessa oleva myrkyllinen käärmelaji. Sen kyky purra ja erittää myrkkyä voi aiheuttaa kipua ja muita oireita, mutta vakavat seuraukset ovat harvinaisia. Kyy aktiivisin on varhaiskeväällä ja myöhäissyksyllä, ja se viihtyy pääasiassa kuivissa kallioalueissa. Purema vaatii välitöntä lääkärin hoitoa, mutta onneksi ei ole tavallista, että ihmiset joutuisivat vakaviin komplikaatioihin.

rantakäärme

Rantakäärme on Suomen yleisin ei-myrkyllinen käärmelaji ja se esiintyy pääasiassa rannikkoseuduilla ja jokien varsilla. Rantakäärmeen tunnistaa yleensä harmaasta tai ruskeasta värityksestä ja siitä, että sillä on selkeästä kuviointi, kuten raidat tai täplät. Se on varovainen ja pyrkii paeta ihmisiä, mutta voi puolustautua esimerkiksi puremalla, jos häiritään tai ärsytetään.

kangaskäärme – Suomen harvinaisin käärme

Kangaskäärme, eli schlingnatter (Natrix tessellata), on Suomen harvinaisin ja suojeltu käärmelaji, joka tavataan lähinnä Ahvenanmaan alueella. Se on pieni ja väriään muutteleva käärme, jolla on tummia ja vaaleita raidoituksia. Harvinaisuutensa vuoksi kangaskäärme on tärkeä suojelukohde ja sitä ei tule häiritä luonnossa.

tunnistaminen ja tuntomerkit

Suomen käärmeet ovat helpoiten tunnistettavissa niiden ulkonäön ja käyttäytymisen perusteella. Kyyllä on paksu vartalo, kuoppa toisessa päässä ja erottuva sahalaita selässä. Pupillit ovat tummat ja pystysuorat, mikä on tyypillistä myrkyllisille käärmeille. Rantakäärme puolestaan on hoikempi, ja sen voimakas kuviointi auttaa erottamaan sen muista. Tärkeä tuntomerkki on myös käärmeen pään muoto, sillä kyyllä on terävä ja loiva pää, kun taas rantakäärmeellä on pyöreämpi pää.

elinympäristö ja levinneisyys

Suomen käärmeet suosivat erityisesti kuivaa ja kivikkoista maastoa, kuten kallioita ja harjanteita, mutta rantakäärmeet viihtyvät vesistöjen läheisyydessä. Kyy on levinnyt laajasti koko maahan, mutta kangaskäärme on erittäin harvinainen ja sueva-alueilla vain satunnaisesti nähty. Molemmat lajit ovat tärkeä osa suomalaista luonnon monimuotoisuutta.

ravinto ja saalistus

Käärmeet ovat pääasiassa pylväitä ja jahdissa hyönteisiä, pikkunisäkkäitä sekä lintuja ja lintuemoja. Kyy muun muassa syö jyrsijöitä, kuten hiiriä, ja käyttää myrkyllistä puremaansa saaliin pysäyttämiseen. Rantakäärme saalistaa pääasiassa kaloja, inserttejä ja vesilintuja, käyttäen vesistöunelmiaan tehokkaasti.

luonnolliset viholliset

Käärmeet ovat alttiita saamisen luonnollisille vihollisille, kuten suuremmille petoeläimille, esimerkiksi merikotkille ja mäyrille. Myös linnut, kuten viherrastaat, voivat saalistaa käärmeitä. Lisääntymisvaiheessa ja nuorina käärmeet ovat erityisen haavoittuvia, mikä vaikuttaa niiden populaatioihin.

elinikä ja käyttäytyminen

Kyy voi elää luonnossa jopa yli 20 vuotta, mutta keskimääräinen elinikä on noin 10-15 vuotta. Se on aktiivinen päivisin, erityisesti lämpiminä vuodenaikoina, ja viettää suurimman osan ajastaan piilossa opsaikalla tai kivien alla. Rantakäärme on yleensä aktiivisempi aamu- ja iltahämyssä, mutta vetäytyy kylmässä ja talven tulon lähestyessä.

elättikäärmeet ja perinne

Historiallisesti Suomessa on esiintynyt myös erilaisia tarinoita ja uskomuksia käärmeistä, kuten ’elättikäärmeistä’, joita on saatettu pitää suojelun ja hyvän onnen symboleina. Nykyisin käärmeitä pidetään osana luonnon monimuotoisuutta ja suojeltuina lajeina, mutta ne ovat myös osa paikallista kulttuuriperintöä.

Lisätietoja Suomen käärmeistä saa esimerkiksi tästä linkistä: suomen käärmeet.