Fluorverbot des FIS bedroht Chancengleichheit im Skisport

Fluorikielto suosii rikkaiden perheiden lapsia?

Vuodesta 2020 lähtien Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on ottanut käyttöön laajan fluorivoiteiden kiellon alppihiihdon, maastohiihdon ja muiden lumilajien kilpailuissa. Vaikka tavoitteena on ollut vähentää terveydellisiä ja ympäristöhaittoja, on päätös herättänyt laajaa kritiikkiä etenkin nuorten urheilijoiden ja heidän perheidensä keskuudessa. Suomessa voidevalmistajien puolella pitkään toiminut maahantuoja Ilkka Lamminsivu on varoittanut, että kielto voi lisätä epätasa-arvoa: ”Ne, joilla on varaa investoida kalliisiin testilaitteisiin ja uusiin välineisiin, saavat etulyöntiaseman.”

Fluorittomien voiteiden toimivuudessa on raportoitujen kenttähavaintojen mukaan merkittäviä eroja, ja taloudellisesti paremmin varustetut seurat voivat testata useampia vaihtoehtoja löytääkseen parhaiten toimivat tuotteet. Tämä kehitys koettelee pohjoismaista tasa-arvoperinnettä, jossa junioreilla on ollut pitkään suhteellisen tasavertaiset mahdollisuudet osallistua hiihtoon harrastus- ja kilpatasolla.

Uusitalo ja Ulvang vievät muutosta eteenpäin

FIS:n hallituksessa istuva suomalainen Martti Uusitalo ja hänen norjalainen kollegansa, entinen huipputason hiihtäjä Vegard Ulvang, ovat olleet keskeisiä vaikuttajia fluorikieltoa koskevassa päätöksenteossa. Molemmat ovat perustelleet kieltoa terveysnäkökohdilla ja ympäristöperusteilla. ”Fluoriyhdisteet ovat EU:ssa rajoitettuja aineita, joilla on selvä vaikutus ekosysteemiin sekä hengitettynä että joutuessaan vesistöihin,” Uusitalo tähdentää.

Vaikka osa kansallisista hiihtoliitoista suhtautuu muutokseen kriittisesti toteutuksen nopeuden vuoksi, Uusitalo ja Ulvang näkivät tilaisuuden ajaa läpi uudistuksen ennen fluorin torjunnan etenemistä EU:n REACH-asetusten kautta. Heidän mukaansa viivyttäminen olisi vain lisännyt epävarmuutta urheilijoiden ja valmentajien keskuudessa.

Oliko FIS:n päätös hätiköity?

Entinen Suomen maajoukkueen voidepäällikkö Aki Hukka on kyseenalaistanut fluorikiellon etenemisen aikataulun. Hänen mukaansa päätös tehtiin ennen kuin testiteknologia oli riittävällä tasolla, ja riskinä on epäselvä valvonta sekä oikeudenmukaisuuden puute. ”Ei ole mitään järkeä toteuttaa sääntöä, jota ei pystytä kohtuullisesti valvomaan,” Hukka sanoo.

Hukka myös huomauttaa, että fluorivapaat voiteet ovat päässeet markkinoille juuri sopivasti päätösten tueksi, mikä on herättänyt epäilyjä päätöksen todellisista motiiveista. Monet urheilijat ja valmentajat kokivat joutuvansa koekaniineiksi tilanteessa, jossa kilpailujen tuloksellisuus saattoi riippua uuden sukupolven voiteiden onnistuneesta valinnasta ilman riittävää testausdataa.

Hiihtomaat kapinassa FIS:n johtoa vastaan

Vuonna 2023 kahdeksan vahvaa talvihiihtomaata, muun muassa Suomi, Norja ja Itävalta, esittivät voimakkaan epäluottamuslauseen FIS:n nykyjohtoa, erityisesti puheenjohtaja Johan Eliaschia kohtaan. Erimielisyyksien ytimessä ovat olleet muun muassa televisiointioikeuksien keskitetty hallinta ja taloudellisen vastuun jakautuminen vuodesta 2026 eteenpäin.

Eliaschin johtamistyyliä on moitittu autoritaariseksi ja hänen yksipuolisten päätöstensä katsotaan uhkaavan kansallisten liittojen toimintaedellytyksiä ja omavaraisuutta. Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja on toistuvasti painottanut tarvetta avoimemmalle hallintomallille ja jäsenmaiden kuulemiselle: ”FIS on kaikkien maiden yhteinen organisaatio – ei yhden miehen projekti.”

FIS:n suomalaisjäsen uskoo Johaugin valituksen menevän läpi

FIS:n hallituksessa istuva suomalainen edustaja on arvioinut, että norjalaisen huippuhiihtäjä Therese Johaugin 13 kuukauden mittainen dopingtuomio voisi myöhemmässä vaiheessa menestyä valitusmenettelyssä. Johaugin tapaus, joka perustui suun kautta annosteltuun huulirasvaan, herätti aikoinaan kiivasta keskustelua kohtuullisuudesta ja kansainvälisen antidopingjärjestelmän tulkintaeroista.

FIS:n sisäinen dokumentaatio ja päätösketjut ovat joutuneet tarkastelun alle etenkin yleisemmällä tasolla, kun useita tapauksia on käsitelty hitaan prosessin ja epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Suomen edustajan mukaan järjestön on nyt uudistettava toimintatapansa, jotta urheilijoiden oikeusturva ei vaarannu enää tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa.

Kuinka FIS voi palauttaa luottamuksen: kolme olennaista askelta

Kansainvälinen hiihtoliitto FIS on vedenjakajalla. Fluorikiellon toteutus, sisäinen vallankäyttö ja dopingprosessien uskottavuus ovat herättäneet huolta useissa jäsenmaissa – Suomi mukaan lukien. Voidakseen palauttaa jäsenvaltioiden ja urheilijoiden luottamuksen, FIS:n tulee ottaa seuraavat ratkaisevat askeleet:

• Avoimuus päätöksenteossa: FIS:n tulisi tehdä päätöksensä läpinäkyvästi, kuullen jäsenliittoja ja sitouttaa ne strategisiin suuntaviivoihin.
• Tekninen valvonta kuntoon: Ennen uusien sääntöjen käyttöönottoa (kuten fluorikiellot) on huolehdittava siitä, että niille on olemassa luotettava testi- ja valvontainfrastruktuuri.
• Oikeusturvan parantaminen: Urheilijoille on taattava selkeä, oikeudenmukainen ja nopea käsittely dopingepäilyissä, mikäli järjestön uskottavuus halutaan säilyttää.

Mikäli näihin kohtiin panostetaan strategisesti ja viestitään niistä avoimesti, voi FIS palauttaa asemansa uskottavana kattojärjestönä kansainvälisen urheilun kentällä – myös pohjoismaisessa urheilutietoisuudessa, jossa reiluus ja yhdenvertaisuus ovat poikkeuksellisen vahvoja arvoja.