Janssons Frestelse: Schichtweise Genuss mit Geschichte

Kuka oli Jansson – ja miksi häntä kiusataan kilohaililla?

Janssonin kiusaus on pöydässä niin jouluna kuin arkiyönä – mutta kuinka moni oikeastaan tietää, kuka Jansson oli tai miksi hänen mukaansa nimetty ruoka sisältää kilohailia, perunaa ja kermaa? Tämä klassikkoruoka kätkee taakseen sekä kermaisen syvän maun että annoksen pohjoismaista kulttuurihistoriaa tarinoineen ja teorioineen.

Nimen jäljillä: teorioita oopperalaulajasta elokuvaan

Yksi suosituimmista nimiperäselityksistä vie 1900-luvun alkuun ja oopperalaulaja Pelle Janzoniin, jonka syömäharrastusten sanotaan inspiroineen hienostopiireihin päätynyttä laatikkoa. Tarinan mukaan tämä ruotsalainen laulaja oli kuuluisa herkuttelija, ja hänen illanistujaisissaan tarjottu ”houkutus” jäi historiaan nimellä Janssons frestelse.

Toinen tunnettu teoria kertoo tämän sijaan porvarisrouva Elvira Stigmarkista, joka 1920-luvulla nimesi ruokalajin uudelleen tarjoillessaan sitä joulupöytään. Hän olisi ottanut nimen samannimisestä, vuonna 1929 ensi-iltansa saaneesta uskonnollispainotteisesta elokuvasta, jossa kiusaus oli tematiikka, ei ruokailu. Kolmas selitys tuo mukaan lahkolaissaarnaaja Erik Janssonin, jonka seuraajat mahdollisesti kehittivät ruoan Amerikassa – joskin todisteita tästä on vähän.

Historiallinen linja vie lähes järjestään takaisin Ruotsiin, josta ruoka levisi Suomeen 1900-luvun mittaan. Jos kilohaili ei houkuta, ei huolta – voit kutsua sitä silti janssonin kiusaukseksi, vaikka käyttäisit kotimaista anjovisfilettä.

Maailman paras resepti: tee kiusaus kermasta ja anjoviksesta

Vaikka nimitarinat kiehtovat, ruoan suosio lepää sen vastustamattoman maun varassa. Klassinen janssonin kiusaus rakentuu neljästä pääelementistä: perunoista, sipulista, kermaisesta kastikkeesta ja anjovisfileistä – tai tarkemmin ottaen kilohailipohjaisista säilykepurkista löytyvistä anjoviksista, jotka tuovat ruokaan umamisen suolaisuuden.

Näin valmistat kiusauksen uunivalmiiksi

• Ainekset 4–6 hengelle: 1 kg kiinteitä perunoita, 2 sipulia, 2 prk anjovisfileitä liemineen, 4 dl kuohukermaa, 1 rkl voita, (ripaus korppujauhoja päälle)
• Valmistus: Kuori ja suikaloi perunat ohuiksi tikkuviipaleiksi. Kuullota sipulisuikaleet voissa. Voitele uunivuoka ja lado kerroksittain perunaa, sipulia ja anjoviksia, muista käyttää myös purkin lientä makua syventämään. Kaada lopuksi kerma tasaisesti pinnalle.
• Uunissa: Paista 200 °C:ssa noin 1 tunti, kunnes pinta on ruskea ja neste pulputtaa reunassa. Anna vetäytyä 10 minuuttia ennen tarjoilua.

Kerrostaminen takaa rakenteen ja mausteisen syvyyden – kannattaa siis käyttää muutenkin kuin huvittavasti ladattua sanaa kerroksittain, sillä juuri se tekee kiusauksesta kiusauksen.

Kiusaus keittiössä ja kalenterissa

Janssonin kiusaus ei ole vain resepti; se on myös osa pohjoismaista ruokakulttuuria, erityisesti joulun aikaan. Ruoka löytää tiensä juhlapöytiin Suomessa ja Ruotsissa – eikä sen asemaa vuoden suosituimpana yöpalana sovi vähätellä. Voi tuntua absurdilta, että kilohailia syödään kerman ja perunan kanssa keskellä yötä, mutta juuri tämä herkullinen suolaisuus ja täyttävyys tekevät siitä suositun juhlaillan päätteeksi.

Monessa kodissa se on osa joulunpyhien laatikkokaksikkoa yhdessä lanttulaatikon kanssa, mutta yhä useampi kokki tarjoilee sitä ympäri vuoden – myös lihattomana, jos anjovikset korvataan esimerkiksi kapriksilla ja merilevällä.

Perunan voittokulku: kerroksittain kohti klassikkoa

Perinteisellä valmistustavalla kiusaus syntyy tuoreista raaka-aineista – ilman pakastettuja perunaviipaleita tai valmiita kiusaussekoituksia. Näin lopputulos on vähemmän vetinen ja enemmän täyteläinen. Kulinaristisesti fiksu lisä on ripaus valkopippuria tai laakerinlehti kerman joukossa.

Moni kotikokki vannoo, että parasta kiusausta saa vasta seuraavana päivän – lämmitettynä pannulla ja pinnalta vähän rapeutettuna.

Kiusaus, joka ei unohdu: ruokalaji nimeltä tarina

Janssonin kiusaus ei ole vain ruokaa – se on nimestään lähtien kertomus. Olipa kyse laihialaisista oopperaillallisista, 1920-luvun elokuvalevityksestä tai siitä, mitä jääkaapissa sattui olemaan, kiusaus kulkee mukanamme juhlahetkissä ja arjen lämpöä kaipaavissa hetkissä. Kun seuraavan kerran nostat sen uunista, voit muistella – kenties vähän hymyillen – kaikkia niitä Janssoneita, jotka jäivät houkutuksen pauloihin.