Kaamos endet: Sonnenaufgang bringt Licht zurück nach Utsjoki und Nuorgam

Kaamos päättyy Utsjoella ja Nuorgamissa – aurinko nousee taas horisontin ylle

Suomen pohjoisimmissa kylissä on saavutettu merkittävä vuodenaikojen rajapyykki: kaamos, eli kaamosaika ilman lainkaan auringonnousua, on päättymässä. Utsjoella aurinko näyttäytyy jälleen 16. tammikuuta, ja Nuorgamissa, joka on Suomen ja samalla EU:n pohjoisin kylä, päivä kirkastuu noin 17. tammikuuta. Auringon ensimmäinen nousu horisontin yläpuolelle merkitsee keväisen valonpalautumisen alkua – ilmiötä odotetaan paikallisesti sekä kulttuurisesti että fyysisesti suurella innolla.

Kaamos – mitä se tarkoittaa ja milloin se päättyy?

Kaamos, tai polaarinen yö, on ajankohta pohjoisten napapiirin pohjoispuolisten alueiden vuodenkierrossa, jolloin aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle lainkaan. Suomessa tämä koskettaa erityisesti pohjoisinta Lappia, joka sijaitsee napapiirin pohjoispuolella. Kaamoksen kesto vaihtelee leveyspiirin mukaan: Utsjoella se alkaa marraskuun lopussa ja kestää noin kaksi kuukautta päättyen 16. tammikuuta. Levi, joka sijaitsee hieman etelämpänä, koki viimeisen kaamospäivänsä jo 1. tammikuuta klo 12.11.

Koska maasto, ilmakehän taitevaikutus ja aurinkoefemeriidien laskentamallit vaikuttavat, tarkka päättymispäivä saattaa vaihdella paikallisesti. Esimerkiksi Stellarium-laskelmat osoittavat Utsjoella ensimmäisen auringonnousun 16. tammikuuta. Yksittäisten päivien erot selittyvät maaston korkeuseroilla ja sääolosuhteilla, jotka vaikuttavat näkyvyyteen.

Auringonnousu tuo mukanaan konkreettisia vaikutuksia

Aurinko näyttäytyy ensimmäisen kerran kaamoksen jälkeen keskipäivän aikaan – tyypillisesti hieman ennen klo 12 tai sen jälkeen. Utsjoella esimerkiksi auringon ensimmäinen valonpilkahdus näkyy 16. tammikuuta noin klo 12.05. Tämä ei vielä tarkoita pitkiä päiviä, mutta valoisan ajan lisääntyminen alkaa viikoittain kiihtyvällä tahdilla. Tämä näkyvä muutos on monille paikallisille ja vierailijoille emotionaalisesti latautunut hetki – väsymystä, unihäiriöitä ja yleistä kaamosoireilua lieventävä tapahtuma.

Kaamosväsymys on yleinen ilmiö, joka liittyy valon puutteeseen talvikuukausina. Auringon paluu voi vähentää muun muassa melatoniinin liiallista eritystä ja kohentaa mielialaa. Vaikka päivänvaloa on alkuun vain vähän, jo sininen hämärä ja auringon säteet horisontissa voivat piristää arkea merkittävästi.

Revontulien aika jatkuu – tähtitaivas vaihtuu kohti kevättä

Vaikka kaamos päättyy, talviyön erikoispiirteistä ei tarvitse heti luopua. Pimeät yöt jatkuvat vielä viikkoja, mikä tarkoittaa että revontulien aktiivinen kausi jatkuu. Pohjois-Suomi tunnetaan erityisesti Lapin kirkkaasta tähtitaivaasta ja sen tarjoamista revontulielämyksistä. Parhaimmillaan nämä valoilmiöt ilmestyvät kirkkaalle taivaalle ennen puoltayötä ja jatkuvat aamuun saakka. Samalla myös tähtikuvioiden näkyvyys muuttuu, ja taivaankappaleiden sijaintia voi tarkastella iltaisin kasvavan kirkkauden rinnalla.

Näinä hetkinä valo ja pimeä kohtaavat toisensa konkreettisesti: auringon valon voittaessa yön, ja silti talvisen tähtitaivaan vielä viipyessä. Tämä tekee tammikuun puolivälistä erityisen ajanjakson niin tieteellisesti, kulttuurisesti kuin maisemallisesti.

Hetki, jolloin luonto muistuttaa muutoksen voimasta

Kun kaamos päättyy, kyse ei ole vain astronomisesta rajapyykistä, vaan ilmiöstä, joka koskettaa ihmisten arkea monella tasolla. Talven äärimmäisimmästä vaiheesta siirrytään hitaasti kohti yhä valoisampia päiviä. Erityisesti pohjoisen asukkaille tämä merkitsee uutta rytmiä: enemmän päiväaktiivisuutta, parempaa mielialaa ja tasaisempaa unirytmiä. Samalla myös luonto reagoi muutokseen – lumen heijastus lisää valoisuutta ja villieläimet siirtyvät uusiin elinalueisiin päivänvalon mukaan.

Sanalla ”kaamos päättyy” on näin ollen vahva sisällöllinen lataus: se kertoo siitä hetkestä, jolloin valo voittaa pimeyden, ja arktinen vuosi alkaa kääntyä kohti kevättä – hitaasti mutta vääjäämättä.