Sergel warnt vor Vishing- und Smishing-Betrug in Unternehmen

Yrityspetokset kasvussa: puhelin ja viestit rikollisten välineenä

Viime vuosien aikana suomalaiset yritykset ovat joutuneet yhä useammin kyberrikollisten kohteeksi, joissa puhelin- ja viestipohjaiset petokset, kuten vishing ja smishing, näyttelevät keskeistä roolia. Näissä huijauksissa rikollinen esittää luotettavalta vaikuttavaa tahoa, kuten pankkia, viranomaista tai yhteistyökumppania, ja pyrkii näin saamaan haltuunsa arkaluontoista tietoa tai oikeuksia rahansiirtoihin.

Sergel Finland Oy, joka on tunnettu luotonhallinnan ja perintäpalveluiden tarjoaja, on ollut aktiivisesti mukana kampanjoissa tietoisuuden lisäämiseksi ja yritysturvallisuuden parantamiseksi, erityisesti epätyypillisten petosten tunnistamisessa ja ehkäisyssä.

Vishing ja smishing – miten huijaus toimii käytännössä

Vishing- eli voice phishing -huijaus perustuu puhelinsoittoon, jossa huijari esiintyy arvovaltaisena henkilönä, kuten poliisina tai pankin työntekijänä. Tavoitteena on saada uhri paljastamaan henkilökohtaisia tai yrityksen turvatietoja, kuten verkkopankkitunnuksia tai sisäisiin järjestelmiin liittyviä salasanoja.

Smishing puolestaan on SMS-viestiin pohjautuva huijaus. Tyypillisesti vastaanottaja saa tekstiviestin, jossa kehotetaan napsauttamaan linkkiä esimerkiksi kiireellisen pakettitoimituksen tai väärinkäytösepäilyn perusteella. Linkki johtaa aidon oloiselle sivulle, jossa uhria pyydetään kirjautumaan sisään tietojensa vahvistamiseksi – mutta tunnukset päätyvätkin rikollisille.

Pohjoismainen yhteistyö auttaa riskienhallinnassa

Sergelin asiantuntijaverkostoon kuuluva turvallisuusanalyytikko Lauri Isotalo kertoo, että kyberrikollisuus ei tunne rajoja. ”Pohjoismainen yhteistyö turvallisuusorganisaatioiden välillä on avainasemassa, jotta voimme jakaa nopeasti tietoa uusista petostrendeistä ja kehittää tehokkaita torjuntatoimia.” Isotalon mukaan huijaustekniikat monimutkaistuvat jatkuvasti, mikä vaatii valppaita käytäntöjä myös yritysten henkilöstöltä.

Yritysturvallisuus ei ole enää vain tekninen kysymys – se on osa jokapäiväistä työkulttuuria. Koulutus ja tiedottaminen nousevat keskeiseksi osaksi ennaltaehkäisyä.

Näin petoksia voidaan ehkäistä työyhteisössä

Suomalaisia yrityksiä kehotetaan ottamaan käyttöön monitasoisia turvakäytäntöjä. Ensimmäinen askel on kouluttaa henkilöstö tunnistamaan epäilyttävä viestintä. Sergel tarjoaa kumppaneilleen luottoluokituspalveluiden ohella myös neuvontaa, kuinka muodostetaan turvaprotokollia esimerkiksi laskutusprosessin ja asiakasviestinnän yhteyteen.

• Tarkista aina yhteydenottajan oikeellisuus – oli kyse puhelusta tai viestistä
• Älä jaa sisäisiä tunnuksia tai kirjautumistietoja ilman varmennusta
• Käytä kaksivaiheista tunnistautumista yrityssovelluksissa
• Päivitä turvallisuuskäytännöt säännöllisesti koko organisaatiossa

Myös luotonhallinnan ja perinnän kumppanina toimivan yrityksen tuki voi olla ratkaisevaa. Jos petos johtaa laskujen tai maksuliikenteen väärinkäyttöön, Sergel voi auttaa tapausten seurannassa ja järjestelmällisessä selvitystyössä.

Kun vahinko on tapahtunut – näin toimii perintäprosessi

Mikäli huijaus vaikuttaa yrityksen maksukykyyn tai johtaa avoimiin laskuihin, Sergelin perintäprosessi käynnistyy vaiheittain:

1. Ensin lähetetään maksumuistutus, joka sisältää alkuperäisen velan ja mahdolliset viivästyskorot.
2. Mikäli maksua ei tapahdu määräajassa, seuraa perintäkirje, jonka jälkeen asia siirtyy mahdollisesti ulosottoon.
3. Tarvittaessa voidaan hakea maksuvelvollisuutta oikeusteitse, mikäli velallinen kiistää velan tai ei reagoi kehotuksiin.

Tämä vaiheistus mahdollistaa sen, että maksajalla on tilaisuuksia oikaista tilanne ennen kuin se aiheuttaa pitkäaikaisia seuraamuksia, kuten maksuhäiriömerkinnän.

Huijausten ehkäisyä tukee hyvä taloudellinen puskurirakenne

Monet asiantuntijat, kuten Kuluttajaliiton yhteistyökumppani Forbrugerrådet Tænk, korostavat taloudellisen puskurin eli noin 2–3 kuukauden tulojen suuruisten säästöjen merkitystä. Puskurin avulla voidaan selviytyä äkillisistä tilanteista, kuten petoksista johtuvista maksuviiveistä.

Lisäksi lyhennysjärjestelyt (afdragsordning) ja harkittujen kulutusluottojen (blankolån) käyttö voivat estää tilanteen kriisiytymisen. Sergelin kaltaiset toimijat voivat tarjota ohjeita ja maksusuunnitelmia, joiden avulla asiakkaat voivat linjata talouttaan uudelleen vaikean ajanjakson jälkeen.

Uhka tulee sisältä ja ulkoa – näin varmistat yrityksesi kestävyyden

Kyberrikollisuus ja petokset ovat todellisia uhkia myös pienille ja keskisuurille yrityksille Suomessa. Vishing ja smishing ovat muuntautuvia ja nopeasti yleistyviä huijausmekanismeja, joita rikolliset käyttävät hyväkseen epävarmuuden tai kiireen hetkellä.

Sergelin kaltaisten toimijoiden asiantuntemus luotonhallinnan, perinnän ja asiakasviestinnän suojauksessa tarjoaa laajempaa tarttumapintaa petosriskien torjumiseksi. Lisäksi hyvä taloussuunnittelu, johdonmukainen riskienhallinta ja henkilöstön valistus muodostavat suojaverkon, joka ehkäisee taloudellisen vahingon syntymistä.

Kun yritys ymmärtää uhkakuvien monimuotoisuutta ja varautuu niitä vastaan ennakoivasti, myös toimintavarmuus ja asiakkaiden luottamus säilyvät korkealla tasolla.