Tiedote
Merkittävä osa Suomen yhteysalusliikenteestä kulkee Scanian merimoottoreilla, joiden huolto- ja toimintavarmuutta pitää yllä Turun Scania-keskus Liedossa. Finferriesillä on yhteistyöstä hyviä kokemuksia, jotka yltävät myös sähkölauttoihin. Niidenkin matkat turvaavat viime kädessä neljä Scanian V8:a.
Vuoden 2022 syksyllä ministeri Tytti Tuppurainen kastoi uutta tekniikkaa sisältävän akkuhybridilautta L/A Alteran, joka matkasi juhlavan tilaisuuden jälkeen työmaalleen Turun saaristoon. Siellä se on siitä lähtien kulkenut Paraisten ja Nauvon välistä matkaa yhdessä sisaraluksensa, Suomen ensimmäisen sähkölautta Elektran kanssa, joka on halkonut aaltoja vuodesta 2017 lähtien.
Lautat komeilivat useissa lehdissä uransa alussa, mutta sen jälkeen niistä on kirjoitettu vähän. Nyt Suomen Lauttaliikenne Oy:n – jonka moni tuntee paremmin nimellä Finferries – tekninen päällikkö Pauli Ojanen on luvannut kertoa, miten kaikki on toiminut.
Sähkölauttojen lisäksi Ojasen vastuulla on noin 80 muun Finferriesin aluksen huolto, ylläpito ja toimintavarmuus. Kalusto on paitsi kooltaan suuri, se myös toimii suurella alueella: Länsirannikolta Itä-Suomeen, Saimaan kirkasvetisiin järviin asti.
”Siihen kuuluu losseja, yhteysaluksia, lauttoja ja ilmatyynyaluksia: kaikkea mitä vedessä ja jäässä kulkee”, Ojanen luettelee.
Jos niiden koneet eivät toimisi, rannoille syntyisi nopeasti pitkiä autojonoja vihaisine kuljettajineen.
Isosta vastuusta huolimatta Ojanen vaikuttaa leppoisalta ja mukavalta mieheltä. Miten hän on saanut hommat rullaamaan, meri- ja järviliikenteen toimimaan pääsääntöisesti ajallaan?
Merihuolto toimii nopeasti
”Juon aamuisin riittävästi kahvia ja tykkään pienestä paineesta. Muuten elämä olisi tylsää”, Ojanen naurahtaa, mutta vakavoituu sitten.
Merkittävä osa Finferriesin hyvällä tasolla olevaa toimintavarmuutta ovat luotettavat koneet, niiden ennakoiva huolto ja toimiva korjaus. Kaikissa Finferriesin alustyypeissä – ilmatyynyalusta lukuun ottamatta – takovat Scanian moottorit. Yhteensä niitä löytyy noin kymmenestä aluksesta.
”Konemestari voi tehdä pieniä huoltoja, mutta päävastuu moottoreista on valmistajilla. Scanian asentajat tulevat joko paikan päälle tai jos kyseessä on iso telakointi, koneet haalataan (irrotetaan) ja viedään Scanialle huoltoon”, Ojanen sanoo.
”Turun Scanialla Marinepuoli vastaa ripeästi ja ryhtyy välittömästi toimeen. Meillä on ollut huollosta hyviä kokemuksia. Myös varaosia on löytynyt hyvin vanhoihinkin koneisiin. Kun esimerkiksi Otavan kone haalattiin, Scania piti meidät ajan tasalla. Löysimme keskustelemalla hyviä ratkaisuja.”
Merimoottorien huollon onkin toimittava moitteettomasti: turvallisuus on tyrskyissä tärkeää.
Uutta ja vanhaa tekniikkaa
Vaikka Finferries on tullut tunnetuksi edistyksellisen ja uuden tekniikan käyttöönotosta, merillä on ollut tapana myös hyödyntää vanhempaa kalustoa niin pitkään kuin mahdollista. Saariston Rengastie-reitillä puhiseekin yhä Replot 2, joka puskee aaltoja vastaan uskollisen Scanian voimin.
”Hyvin se kulkee. Tosin vanhat moottorit ovat janoisempia, uudemmissa polttoaineenkulutus on selvästi pienempää. Kilpailutusten myötä kalustomme on moottorien osalta uudistunut vähäpäästöisemmiksi uuden tekniikan ja puhdistusjärjestelmien ansiosta.”
Ennakoivasta huollosta huolimatta joskus koneet temppuilevat. Kerran Houtskärissä aluksen tehot laskivat, se kulki kyllä eteenpäin, mutta näytti jäävän aikataulustaan.
”Kello oli paljon, kun soitin hädissäni Scanialle. Korjaajat olivat jo lähteneet töistä, mutta he kääntyivät kotimatkalla takaisin ja ajoivat puolitoista tuntia päästäkseen yhteysalukselle. He saivat koneet kuntoon.”
Sähkömoottorit hyviä mutta generaattorit korvaamattomia
Sähköalus-Alteran konehuoneessa on hiljaista ja siistiä: dieselit eivät jyrise, kun ajetaan sähköllä. Silti ruumassa on käyttövalmiina kolme 500 kW:n Scanian V8-moottoria, joita merillä kutsutaan dieselgeneraattoreiksi.
Ne tuottavat tarvittaessa sähköä aluksen akkuihin, propulsiojärjestelmään, ja varmistavat Alteran toiminnan, jos maasähköllä toimiva voimansiirto hiipuu.
”Ulkosaaristossa sähköverkko ei ole luotettava, mutta aluksen on silti kuljettava. Merisääntöjen mukaan hätävalot on saatava syttymään kaikissa tilanteissa. Scanian generaattoreista saadaan myös lisävirtaa, jos on myrsky tai jäät tekevät kiusaa.”
Kerran Alteran kyytiin ujelsi paloauto. Se oli saatava mahdollisimman pian meren yli, ja silloin Scaniat hurahtivat käyntiin.
”Generaattorit myös varmistavat aluksen palopumppujen toiminnan, jos esimerkiksi aluksen akusto syttyisi tuleen. Aina uudessa tekniikassa on teknisiä murheita ja meillä ne ovat liittyneet automaatioon ja sähköjärjestelmiin, eivät Scanian generaattoreihin. En usko, että minun urani aikana keksitään mitään muuta tekniikkaa korvaamaan perinteisiä generaattoreita, vaikka akkutekniikka onkin toiminut kokonaisuutena yllättävän hyvin.”
Seuraavien reittien kilpailutuksissa Finferries aikoo menestyä mm. pitkän kokemuksensa ja osaavan henkilökuntansa ansiosta.
”Alustemme huolto- ja toimintavarmuus on äärihyvää ja asiakastyytyväisyys on mittareilla katsottuna hyvää. Uskon, että pystymme palvelemaan matkustajia hyvin jatkossakin”, Ojanen toteaa.
Pauli Ojasen mielestä aluksen huolto- ja toimintavarmuus on etu kilpailutuksissa.
Alteran konehuoneen V8:a on käytetty kolmen vuoden aikana noin 1 000 tuntia. Aluksen edeltäjän Sternan perinteisillä dieselkoneilla ajettiin neljässä vuodessa noin 30 000 tuntia.
![]()
Læs også: